Search results for " täydennyskoulutus"

Kuka pelkää ruotsinopetusta? Täydennyskoulutus tukee ruotsin oppimista ja opetusta alakoulussa

2017

Ruotsin kielen opetus siirtyi alkamaan 6. luokalta uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä. Keskustelua ovat aiheuttaneet esimerkiksi tuntijako, opettajien kielitaito ja ruotsin opetuksen pedagogiikka alakoulussa. Artikkelissa käsitellään Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn järjestämää opettajien täydennyskoulutusta, jossa pyrittiin parantamaan ruotsia opettavien aineenhallintaa ja pedagogista osaamista. Tulokset olivat positiivisia, ja täydennyskoulutukselle on selkeästi tilausta jatkossakin. nonPeerReviewed

Ammatillisen ruotsin opettajat yhdessä opetusta kehittämässä yli kouluasteiden

2017

Tässä artikkelissa kerrotaan, miten ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajat toteuttivat oman opetuksen kehittämishankkeita yhteisessä täydennyskoulutushankkeessa. Keskeisiksi kehittämisteemoiksi nousivat digitaalisuus ja yhteistyön lisääminen yli koulurajojen. nonPeerReviewed

Esiopetusta kielirikastuttamassa

2017

Tässä artikkelissa kuvaamme Jyväskylän esiopetuksen lastentarhaopettajien kokemuksia kielisuihkutuskoulutuksesta, jota on järjestetty Jyväskylässä elokuusta 2016 alkaen. Tulosten perusteella koulutusmuodosta pidetään ja se sopii hyvin valmistamaan henkilökuntaa kielirikasteiseen esiopetukseen. Pohdimme kirjoituksessa myös, kuinka koulutusta tulisi kehittää. nonPeerReviewed

Ammattikorkeakoulun opettajien jatko- ja täydennyskoulutustarve : kohderyhmänä Helsingin ammattikorkeakoulun opettajat

1998

Luokanopettajien kokemuksia ruotsin opettamisesta

2017

Vuonna 2016 voimaan astunut uusi perusopetuksen opetussuunnitelma toi muutoksia ruotsin kielen opetukseen. Ruotsin B1-oppimäärä siirtyi alkamaan jo alakoulun kuudennella luokalla. Lukuvuosi 2016–2017 oli ensimmäinen, jolloin myös luokanopettajat opettivat ruotsia. Tässä artikkelissa tarkastellaan luokanopettajien ensimmäisiä ruotsin opetuskokemuksia. Niitä kartoitettiin lukuvuonna 2016–2017 Turussa ja Raumalla järjestettyjen täydennyskoulutuksien aikana toteutetun pienimuotoisen kyselyn avulla. Kyselyn tuloksia täydentävät kouluttajien omat kokemukset. nonPeerReviewed

Opiskelun koettu mielekkyys ammatillisessa täydennyskoulutuksessa : "Filosofian opettaminen lukiossa" -kurssi tapausesimerkkinä

1997

Moninaiset oppijat, moninaiset opettajat – opettajan uudet osaamisvaateet

2017

Moninaisuus ilmiönä ja käsitekokonaisuutena on yhä selkeämmin läsnä suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutus ja työelämä muuttuvat nopeasti, ja myös opettajankoulutuksen on muututtava vastaamaan uudistuvia tarpeita. Artikkelissamme tarkastelemme moninaisuuskasvatusta ja sen kehittämistarpeita opettajien, opettajaopiskelijoiden ja opettajankouluttajien näkökulmista. Havaintojemme kautta pohdimme, millaisia muutostarpeet ovat ja millaisia käytänteitä voisi opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämisessä hyödyntää. nonPeerReviewed

Opettajien monilukutaidolle antamat merkitykset

2022

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opettajat ymmärtävät monilukutaidon käsitteen: millaisia merkityksiä he antavat monilukutaidolle ja millaisia orientaatioita heillä on sitä kohtaan. Monilukutaito on opetussuunnitelmassa laaja käsite, jonka haltuunotto ja soveltaminen vaativat kä sitteille annettavien merkitysten jäsentämistä ja niiden soveltamista oppimiseen. Tutkimusaineistona ovat täydennyskoulutukseen osallistuneiden 34 opettajan ennakkotehtävät. Niitä tarkasteltiin merkityksen rakentumisen fenomenologiasta käsin sekä diskurssianalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että opettajilla oli varsin laaja käsitys monilukutaidon multimodaalisesta luonteesta mutta käsitteen monikieli…

TOWARDS WELL-BEING AT SCHOOL WITH INTEGRATIVE PEDAGOGY

2011

The purpose of this presentation is to consider intervention for developing school well-being and preventing bullying. Intervention is realized with the Integrative Pedagogy [1] [2] and viewed from the perspectives of the school community and the professional development of the school staff. Finnish comprehensive school teachers are highly educated and motivated for their jobs. This has seen as one of the reasons for the good learning results in the academic skills of pupils. There is, however, a need for improvement the well-being of pupils. Bullying in schools is also a common issue. The teachers together with other school professionals need training, both as individuals and as a communit…